Kesä menee hirveetä vauhtia eteenpäin. Itselläni vielä lomat tuloillaan, joten perusarkea eletty vaan. Erikoisnäyttelyn jälkeen ollaan käyty Hyvinkään KR-näyttelyssä, jossa Lulu hienosti PN3ja VARASERTi. Tuomarina Diana Fenton, Australia. Arvostelu meni näin:
"A small moving bitch. Very good outline. A little straight in upper arm which loosens her front. A good head. One ear straight. Very good coat. Good bone"
(kuva erkkarista by Mikko Marttinen)
Oli todella kuuma päivä ja Lulu aika vaisu. Ei suostunut nostamaan korvia tuomarille, tai jos nosti niin toista vaan. :D Tyytyväisiä ollaan, vaikka serti meni nenän edestä!
Muuten kesä on mennyt hakuillessa ja tokoillessa. Haussa ollaan alettu tekemään haastavampia treenejä eli pelkällä ääniavulla. Selkeästi pitää enemmän siitä kun saa tehdä ja oikeasti etsiä maalimiestä nenällänsä.
Tokossa suurin ongelma on paikallamakuu. Tuntuu etsivän muuta tekemistä kun vain maata paikallaan. Pientä häiriötä ottaa myös vierestä makaajista. Saa nähdä uskaltaako elokuussa mennä ensimmäisiin kisoihin ollenkaan. Jos mennään niin pitämään hauskaa ja hakemaan kisakokemusta. Jättöliikkeet handlaa todella hyvin ja niitä reenataan melkein joka lenkillä. Luoksetulossakaan ei sinänsä ongelmaa ole, mutta nope
utta tarvittaisiin lisää.
Agilityn saloihinkin ollaan nyt päästy kunnolla mukaan. IHAHin alkeiskurssi alkaa olemaan päätöksessä ja ollaan haettu nyt ryhmäänkin. Alkeiskurssilla ollaan tiiviisti käyty esteitä läpi ja Lululla ei mitään ongelmia ole esteiden suhteen ollut. A-este oli yksi päivä pelottava, mutta jo seuraavana päivänä kiva. Ehkä ongelmia on musta irtoamises
ta, mutta uskon tämänkin korjaantuvan kunhan vaan vielä hoksaa agilityn hauskuuden. Lulusta on tullut hirveä komentaja ja tekemistä vaativa aina kun mennään kentälle, mutta treenien lopuksi hakeutuu kentän nurkkaan nukkuun. :D
(Tsuikan juhannuskuva)
On se kyllä niin erikoinen bordercollie. Niin rauhallinen ja tyyni, mutta osaa kyllä innostua. Eilen raunioradalla treeneissä pyydin kouluttajalta piiloja, jotka eivät olisi liian helppoja eikä vaikeita, mutta haastavia. Kova tuuli oli radalla. Ensimmäiseen piiloon lähettäessäni huomasin, että koiralla oli jo haju. Lähti melko rivakasti sinne, mutta ei osannut tarkentaa mistä haju tulee. Pyöri innokkaasti (huom.oikeesti innokkaasti, häntä ja nenä pystyssä) maalimiehen lähettyvillä ympäriinsä. Lopulta löysi! Se siis osaa käyttää nenäänsä - jesss! Huomasi selkeästi, että Lulu hieman väsyi ekasta maalimiehen etsimisestä kuumalla säällä, joten loput olivat kohtuu helppoja. Kävi vielä tarkastamassa edelliset piilot, missä edellisen koiran maalimiehet olivat olleet. :D Ei siis mitään pelkotiloja mennä pimeisiin putkiin, yms. Rauniokoira Lulu oli pro eilen! :)
Kaksi viikkoa vielä töitätöitä ja sitten me lomaillaan ja nautitaan Lulun kanssa kesästä. Elokuulle on näytelmiä tiedossa ja tokokisoja mietinnässä.. ;) Muuten nautitaan ja pidetään hauskaa agilityn parissa ja etsitään raunioista tai metsästä ihmisiä. Jäljen opettamista olen suunnitellut lomalle myös.
