Hormoonihirviö

Lululla on juuri meneillään elämänsä toinen juoksu ja koiralla hormonit hyrrää. Kaikki koirat on ihania samoin ihmiset :D Vanhempieni villakoirallakin sattuu olemaan juoksu ja eiköhän nämä kaksi sitten temmellä innoissaan toistensa kanssa pihalla - tyttörakkautta selkeesti. :D

Käytiin viime viikonloppuna Hämeenlinnassa harjoittelemassa Match Showssa esiintymistä ja hyvinhän se meni, antoi hienosti käsitellä. Tulevana viikonloppuna Lulleropullero lähteekin Tallinnaan koiranäyttelyyn. Saapi nähdä miten siellä käy, pientä jännitystä päällä..

Käytiin pariviikkoa sitten Itä-Helsingin Agility urheilijoiden hallittavuustestissä kun haettiin agilityn alkeiskurssille. Tieto tulikin melko pian, että mukaan päästiin ja jo hieman edistyneiden ryhmään - JEE! Kesä menee sitten mukavasti agilityn, näyttelyiden, tokon ja hakutreenien merkeissä! :)

Tokossa ollaan kovasti edistytty ja haluttaisiin möllitokoilemaan, mutta eipähän ole tullut vastaan möllitokoja täällä pk-seudulla vielä. Alkusyksylle olen suunnitellut jo virallisiakisoja, mutta kaikki avoinna vielä. Meillä kun tuo luoksepäästävyys on ehkä suurin ongelma, vaatii reeniä vaan lisää.

Haussa edistytään hiljalleen. Jälkeä pitäisi taas aloitella - veikkaan, että Lululle mieluisempaa kuin hakuilu. Toivottavasti agilityssa Lulusta tulisi ihan ykkönen, näin ainakin myös itse saisi hyvää ja kivaa liikunta tekemistä. :P

Fiilistely kuva viime kesältä

paimennusta

Hiioihoi! Tänään käytiin Somerolla Swedun paimennuskoululla paimentamassa lampaita pitkän tauon jälkeen. Ensin piti hieman sytytellä Lulua ja virkistää koiran muistia. Näytti kiinnostavan alkuun enemmän lampaiden kakat kuin itse lampaat :D
Toisella kerralla Lulu meni jo melko hyvin, pieniä syöksyjä lukuunottamatta. Kyllä se olisi hienoa päästä kunnolla reenailemaan myös paimennusta ja päästää koira tekemään sitä mitä sen rodun kuuluisi tehdä. Nyt jo odotellaan kovasti seuraavaa paimennus kertaa :)

Hakuilua

Huh, aloitettiin sitten muutama viikko sitten uudessa haku ryhmässä ja se kyllä näkyi! Lulun mielestä nää uudet maalimiehet ei ollut yhtään niin hauskoja kun edelliset. Ekat treenit meni niin lähtöpisteeseen kun vain pystyin. Toisissa oltiin sitten jo parempia :D Kyllähän tuo koiran nenä toimii ja se tekee, mutta hänellä onkin oma tyylinsä - no hurry!

Kyllä mä elän vielä toivossa, että joskus tulevaisuudessa päästään kisaileen pk-hakua ja suorittamaan rauniorataa. Raunioilla nimittäin Lulu on hyvä, kun vaan saadaan tytölle vielä laukka-askelia löntystelyn sijaan. :D

Vappu meillä meni ihmisiin tutustuessa Lulun osalta naamiaisbileissä. Hurja thai-boxaaja oli pelottava ja se saikin pienet haukut. Luoksepäästävyys kun on meillä se kaikkein haastavin osuus joka paikassa, niin siihen panostetaan nyt täysillä.

Tulevana lauantaina suunnataankin sitten Tampereen KV näyttelyyn. Jännitystä jo ilmassa - gungs. Saa nähdä miten meidän käy. :)

Agilityn alkeiskurssillekin laitoin hakemuksen ja sinne hallittavuustestiin melko varmasti suunnataan piakkoin. Peukut pystyyn, että on emännällä ja koiralla hyvä päivä ja testi menee putkeen ja paikka kurssille tulee!

Kesä tulee..

Kylläpäs on emäntä laiska kirjoittamaan blogia. HUH HUH!

Alkuvuosi on mennyt kiirettä pitäen ja odotellen lumien sulamista. Tammikuussa korkattiin näyttelyvuosi käyntiin Turun KV:ssä JUN-luokka voitto ja SA.

Maaliskuussa tuli Lullerolla 1v. täyteen. Henkisesti Lulu on vielä pentu ja kakara, vaikka fyysisesti jo kypsä. Maaliskuussa käytiin myös virallisissa luustokuvissa: lonkat A/B, kyynäret 0/0. polvet, selkä ok. elikkä terve koira! JES!

Huhtikuussa päästiin Hepekon haku ja raunio ryhmään, ja päästäänkin piakkoin korkkaamaan haku kausi käyntiin samoin kuin ryhmässä tokoilu. Raunioita ollaan reenailtu pitkin syksyä ja kevättä. Tokoa reenatessa koettiin herääminen, kun Lulu ei oikein koe palkkauksena nameja hyväksi vaan lelu-palkka on parasta! Kyllä siitä kelpokoirakansalainen vielä tulee ja hyvä tokoilija. ;) Ekoihin toko kisoihin jos tähtäisi syksyllä samoin BH-koe.

Toukokuun alussa koko ÄSSÄ-porukka nähdään 7.5. Tampereen KV:ssä. Tästä lähteekin sitten tulevan kesän näyttelyputki päälle. Kalenteri täyttyy jo kovaa vauhtia näyttelyistä. Agility ryhmää ja seuraa etsitään jo kovasti, mutta Helsingissä onkin hieman vaikeampaa tämä harrastus. Yllättäen!

Ihana kakara onkin saanut nyt kevään aikana ajettua koko turkin uuteen uskoon ja kasvattaakin kovaa vauhtia jo uutta pitkää ja paksua kesäturkkia. :D

haukkuja koirakavereille!

2011 ja suunnitelmat

Jo menee aika nopeasti eteenpäin, ja unohtuu tyysin tämä blogin päivittely. Ei sinänsä, että ei meille mitään ihmeellistä kuulukkaan. Loppu vuosi 2010 meni parissa näyttelyssä vierähtäen ja emännän lomaillessa. :D

Tuleva vuosi alkoi heti Tamminäyttelyllä Kajaanissa. Kovat oli odotukset, mutta tuli todettua, että turhaan. On tuo tyttö vielä kovin juniori henkisesti vaikka fyysiseti onkin kehittynyt. Lulu on todennut, että ihmiset on pelottavia joskus toppatakeissaan ja varsinkin jos ne lässyttää!

Kaajanissa sai hyvän arvostelun tuomarilta, mutta silti SA jäi saamatta! No tulevana viikonloppuna suunnataan sitten Turun Kv-näyttelyyn, nyt ei ole mitään odotuksia eli ei jännitystä.

Pian alkaakin sitten kesää kohti haku ja raunio treenit. Samoin suunnitellaan agilityn alkeiskurssia sopivan seuran kun löytäisi vielä.. Tuli emännänkin ostettua auto, jotta päästään paremmin treenailemaan ja kulkemaan. Tokoa ja temppuja opetellaan päivittäin ja kertaillaan. Hyvinhän tuo hiffaa nuo, mutta kehitystä tarvitaan. Tavoitteena BH syksyllä ja mahd.ekat viralliset toko-kisat myöskin. Näyttelyistä, jos vuoden 2011 aikana saataisiin kasaan hyviä arvosteluja ja yksi Serti, niin avot! :)

Uhma-Lulu

Olen huomannut, että Lululla on uhmaikä menossa. Erityisesti ulkona metsässä se saattaa painella lintujen perässä omia menojaan aika pitkälle, ennen kun tulee kutsusta luokse. Yksi ilta rauniotreenien jälkeen pimeällä, se lähti mahdollisesti supikoiran tai ketun perään. Kuulin vaan, että se eläin vinkasi ja sitten pöllysi pensaikko. Sieltä sitten tultiin niin innolla takaisin käskystä suoraan lenkillä olevien kiinanharjakoira lauman eteen ja millä uhmalla. ARGH!! Lululla on huono tapa, että jos joku koira murisee tai haukkuu sille, niin hänen täytyy laittaa samalla mitalla takaisin. Tosiaan rauniotreeneissä kouluttaja mainitsi, että pitäisi alkaa sunnittelemaan BH-kokeen suoritusta, niin ei ole hyväksi tuollainen uhmakaskäytös. Eli me jatketaan autojen ja pyöräilijöiden läheisyydessä lenkkeilyä. :D

Nyt aletaan pikkuhiljaan pääsemään mukaan haku ja rauniotreeneihin. Itse siis olen ollut melkein aina töissä, kun kyseiset treenit olisivat. Makkararinkeä ollaan menty vielä vaan, ehkä ensi kerralla etsitään jo UKKOja. :) Ekaa kertaa raunioilla Lulu osoittautui rohkeaksi ja meni ketterästi ympäri raunioita. Hienosti irtaantui omille teillensä tutkimaan raunioita, mikä on hyvä. Vielä pitää keksiä jokin loisto palkkio koiralle kun tuntuu välillä, että nakit tai lihapullat eivät maistu tai tunnu riittävän kun intoa puuttuu.

Yksi ilta uhmaiästä huomasin, että Lulu on aikuistunut. Lenkin jälkeen tyttö käveli kylppäriin ja hyppäsi kylpyammeeseen odottamaan pesua. En siis ollut meinannut pestä tassuja, koska koira oli ihan puhdas, mutta koska oma-aloitteisesti meni sinne niin pakkohan se oli pestä. :D Ihanaa edistystä, kyllä mamma on ylpeä tytöstä!

Tokoa hiotaan päivittäin arjen askareissa, ihan pikkujuttuja ja välillä isoja kokonaisuuksia. Nyt paikalla makuu sujuu hyvin (melkein aina). Ainut on vaan, että Lulu ei osaa vielä mennä kunnolla sivulta käskystä maahan, vaan tarvii aina auttavan käden ohjeistamaan että minne maahan. Noo ehkä se pian se tajuaa.. Seuraaminen on meidän bravuuri. Hienosti katse ylöspäin tyttö astelee sivulla ja yllättäen häntä mutkalla. On se vaan niin kivaa seurata. :D Maahan meno käskystä sujuu, vielä kun sen yhdistää seuraamiseen niin katsotaan mitä tulee..Luoksetulo käskystä onnistuu eteen, vielä pitäisi saada enemmän intoa ja vipinää kinttuihin Lululle. Harjoitus tekee mestarin :)

Nyt ollaan parina iltana treenailtu kotona lelujen ja nakin piilotusta. Se on ihan lempi touhua myös ja nenä nuuskuttaa niin kovaan ääneen että tuntee, että koiran aivot ja nenä tekevät työtä. Ostin esine-etsintä opetuskirjan ja aloitetaan pikkuhiljaa opettelemaan mitenkäs sitä esinettä etsitään. Suurena ongelma tulee sitten varmaankin tuo esineen tuominen minulle. Tuntuu, että vaikka Lulua kuinka paljon yrittää opettaa tuomaan pallon/kepin, yms. niin se ei vaan sitä tuo. Mielummin juoksee pakoon tai tiputtaa kauemmas. HÖH! Kyllä vetolelut ja kaikki vastaavat tuodaan ihan käteen asti ja pakolla toisinaan. :D

Noniin, nyt on taas päivitetty kuulumisia.. Treeniä treeniä ja treeniä vaan :) Paimennuspäivää sovitellaan kalenteriin ja Jyväskylän KV-näyttely lähestyy piakkoin. Siellä sitten nähdään josko pikkuinen pullukka on saanut lihasta massan ja löysyyden tilalle :D ..hoikkahan tuo oikeesti on!!

2.10. Lohjan pentunäyttely

Huh, on jäänyt blogin päivitys täysin monesta syystä, yritän nyt olla ahkerampi vuoden loppuun asti! Kuvia olisi paljon, mutta kun onnistuisi siirtämään niitä koneelle jotenkin.. eiköhän siihenkin keinot löydy :)

Tosiaan, viime viikonloppuna poikkesimme Lulun kanssa Lohjalle pentunäyttelyyn. Bortsu pentuja oli ilmoittautunut mukaan yhteensä 8 kpl - huimaa! Tietysti, tavoitteet Lulun suhteen olivat korkealla, mutta toisin kävi :D

Lohjan näyttely oli siis hallissa ja tämä oli Lulu ensimmäinen hallinäyttely. Mentiin hyvissä ajoin paikalle ja päästiin vähän totuttelemaan hälinään ja ahtauteen. Mielestäni Lulu suhtautui hyvin eikä aristellut tai pelännyt, yms. Treenattiin ennen kehää juoksemista ja seisomista, ja kaikki näytti hyvältä.

Ennen meitä oli Lulun velipoikien vuoro: Luka oli ryhmän 1. ja sai kp, Spot oli 2. ja Marneus 3. Luka oli vielä pentujen parasuros 2. Harmi, olisi mielestäni kuulunut voittaa! :)

No sitten olikin mun pikkutytön vuoro. Hienosti juostiin kehä ympäri, hieman iloisesti. Sitten tuomari käveli suoraan takapäätä koskettelemaan, ilman että tervehti koiraa tai katsoi hampaita!?!? Lulu tietysti hämmästyi tästä ja katseli luimuten minua ja vuoroin tuomaria. Sitten säikähti tätä niin, että ei suostunut kunnolla seisomaan vaan haahuili ympäriinsä. No juostiin sitten erinomaisesti vielä kehä ympäri, Lululla matala pitkä askel ja häntä bortsumaisesti alhaalla - mamma oli ylpeä! Sitten seisottiin vielä paremmin.

Ei saatu kp:ta, mutta punainen nauha. Tuomarin mielestä Lulu oli tuhdissa kunnossa!?! Kyllä siinä riitti loppupäiväksi päiviteltävää kun mietin, että mun pikkutyttö mukako läski?! Sanotaan näin, että Lululla on vielä pennun nahkaa paljon, iso ja paksu turkki, kasvuvaiheessa oleva luusto, joka nyt kasvaa pituutta ja toiv pian taas korkeutta..mutta (hei haloo tuomari!) sallittakoon se pennulta. Tuomarille olisi ehkä voinut muistuttaa, että kysessä on pentunäyttely ja turha esittää liian pätevää pro tuomaria täällä. :D Muutenkin hänen kehänsä venyi yltiöpitkäksi, kun niin tarkasti katsottiin joka pentu läpi - EI huh huh! Sitten myös positiivisen palautteen antaminen arvosteluun olisi mukavaa, kiitos.

Tästä viikonlopusta opimme, että treeniä kehän suhteen tulee tehdä, antaa pennun vielä aikuistua ja kasvaa, kiinteyttää Lulua ;) ja, että tämän tuomarin kehään ei koskaan enää mennä. Näillä mennään sitten kohti Jyväskylän KV - näyttelyä marraskuun puolivälissä!

..Jatketaan tokoilua ja hakuilua ja makkarajälkeä, sekä kiinteytys lenkkejä tehdään monesti päivässä. Uutena juttuna, keksittiin Lulun kanssa pallon heittely nurmikentällä ja lintujen ajaminen pusikoista metsässä (ei niin hyvä juttu omistajan mielestä) mutta ai että se tykkää siitä. :D

Tässä vielä hauska kuva meistä (suur-jkl lehdestä).